-piiip-kukkajäärä

Hellekausi on jatkunut jo pitkään, mutta tänään on ensimmäinen päivä, kun kuumuus alkaa oikeasti jo vähän uuvuttaa. Kyllähän sitä pimeyttä/kylmää/märkää tietty Suomessa piisaa sitäkin, mutta huomaan jo kaipaavani syksyä. Eräänä iltana muutama päivä takaperin ilmankosteus tiivistyi lyhyeksi sateeksi, ja löysin itseni parvekkeella nautiskelemasta tippuvan veden äänestä ja tuoksusta, pimenevästä illasta, pisaroista katulampun valokeilassa.

Viime päivinä on tullut uitua monen monituista kertaa ja aina välillä on katseen kiinnittänyt jokin yksityiskohta kauniissa Suomen luonnossa, ja olen antanut kameran laulaa. Tällä kertaa annoin periksi tarkkojen lajinmäärityksien suhteen. Erityisesti kukkajäärän määritys lajilleen osoittautui liian hankalaksi tällaiselle maallikolle. Oli töpöä, rusoa, korpea, ja vaikka mitä kukkajäärää. Joku viisaampi saa tehdä tarkan määrityksen, jos tälle sivulle eksyy ja kuvasta pystyy ylipäätään kaikki olennaiset tuntomerkit poimimaan.

Kukkajäärä

Jänöyökkönen (nuori toukka)

Hyvää syntymäpäivää äiti!

Tässä sinulle niittykukkia ja ruusuja syntymäpäiväsi johdosta. Olet tärkeä ja rakas, vaikka hajamielinen tyttäresi unohtikin jälleen kerran merkkipäiväsi.

Perhos- ja kukkaloistoa

Tuleekohan nimitys heinäkuu siitä, että se on heinäallergikkojen pahin pärskintäaika? Parilla allergialääkkeellä sain oireet kuriin, ja oikeastaan suurimmaksi riesaksi osoittautuivat nälkäiset hyttyset, joita parveili ympärillä erityisesti illalla. Lisäksi fiilistä verotti hieman nilkasta löytynyt punkki, joka oli ehtinyt jo jonkin verran aterioida. Nyt täytyy vähän seurailla, että tuleeko puremakohtaan laajenevaa rengasta tai ilmeneekö jotain muuta kivaa oiretta.. Harmittaa, että sen kerran, kun ei tee huolellista punkkitarkastusta, niin juuri silloin punkki on aavistanut hetkensä koittaneen.. Höh!

No, ei auta liikaa harmitella. Oli taas leppoisia hetkiä saunoen ja uiden, makkaraa paistaen, sekä nokipannukahveja nautiskellen. Välissä tuli tehtyä vähän kasvimaan kitkemistä ja muuta enemmän tai vähemmän hyödyllistä puuhaa. Onneksi sain myös taas paljon kuvia, joista osan lataan tänne pienen hienosäätämisen ja lajintunnistuksien jälkeen. Tällä kertaa erityistä haastetta tunnistamiselle aiheutti kirjoverkkoperhonen, jota ei löytynytkään meidän hyönteisopuksista, vaan internetin avulla. Kyseessä on rauhoitettu laji, mutta käsittääkseni se ei kuitenkaan ole tavattoman harvinainen, vaan esiintyy silloin tällöin ihan runsaslukuisenakin.

Kimalaiskuoriainen, Trichius fasciatus

Kirjoverkkoperhonen, Euphydryas maturna

Lauhahiipijä, Thymelicus lineola

Hohtosinisiipi, Polyommatus icarus

Huopaohdake

Huopaohdake herkuttelijoineen

Pihlajaperhonen, Aporia crataegi

Leppälintujen ruokintamenot

Hilpeitä otuksia nuo leppälinnut ja niiden poikaset! Oli hauska seurata näiden pyrstönväpättäjien edesottamuksia pihapiirissämme. Aikuisia oli ainakin kaksi, ja ne etsivät korkeita tähystyspaikkoja, joista saattoivat helposti havaita hyönteisiä. Pihalla sirkutti myös poikasia suojaisemmissa paikoissa, joita aikuiset sitten ruokkivat saalistamillaan ötököillä. Muita kesäisen viikonlopun ihmetyksiä tarjosivat mm. jättimäinen heinänorsun toukka, auringon lähettyvillä esiintyvät väripilvet, sekä kylki kyljessä poseeranneet sisiliskokaverukset.