Entä sitten kun on edennyt sille tasolle, että nämä hoikkatyvisten alalahkon edustajat osaa sijoittaa oikeisiin taksonomisiin lokeroihin? Sitä voi olla tyytyväinen itseensä tai huomata, että tästä se opiskelu vasta alkoikin. Esimerkiksi ampiaisten heimoon kuuluu melkoinen määrä alaheimoja ja lajeja. Jotkut elävät erakkoina, jotkut yhdyskunnissa. Yleisin ampiaislajimme on yleinen ampiainen, Vespula vulgaris. Sen erottaminen puna-ampiaisesta, pensasampiaisesta, räystäsampiaisesta jne. vaatiikin jo sitten jotain opusta, josta voi tarkistaa pään ja ruumiin kuvioinnit. Voi kuitenkin käydä niin, että tunnistaminen epäonnistuu, kuten allaolevan ampiaisen kohdalla itselleni kävi:
![]() |
Puna-ampiainen tai norjanampiainen? |
Erot mahdollisten lajien välillä ovat niin pieniä, että tarvitsisi hyönteisekspertin apua. Itse asiassa tuijottaessani näitä kuvia Chineryn opuksen sivuilla, tulee lähinnä mieleen lehtien sunnuntaipainosten "löydä 6 eroa" -tehtävät, joissa vaikeusaste on 5/5. Hankaluutta lisää se, että kuvassa on todennäköisesti koiras, joiden tunnistaminen on naaraita vaativampaa. Parhaiten jyvälle lajista pääsee kuitenkin ottamalla useita kuvia, joista erottuu tarkasti hyönteisen pään, sekä keski- ja takaruumiin kuvioinnit.
Seuraava on kuitenkin varma tunnistus: Pensasampiainen. Se on melko kookas laji, ja kerran luulinkin törmänneeni suurimpaan ampiaislajiimme, herhiläiseen, vaikka kyseessä oli todennäköisimmin pensasampiaiskuningatar.
![]() |
Pensasampiainen |
Olen itse kärsinyt ampiaiskammosta koko ikäni. En tiedä, lähtikö kaikki siitä, kun pelasin 80-luvulla tietokonepeliä, jossa taisteltiin valtavia ampiaisia vastaan, vaiko siitä kun joskus samalla vuosikymmenellä koin ensimmäisen ampiaisenpiston Turun saaristossa. Olen nyt pikkuhiljaa kuitenkin pääsemässä yli pahimmasta enkä saa hepulia, vaikka ampiainen päättäisi laskeutua paidalleni. Tieto hälventää pelkoa, joten jatkanen tunnistusharjoituksiani näiden kiehtovien petojen parissa :).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti