Laituri paikalleen.

Sim..                                                 ..sala..

                                                                         ..bim!

Tänään pääsimme ensimmäistä kertaa uimaan omalta rannalta! Laituria piti ensin jatkaa, koska edellinen alkoi olla jo aika huonossa jamassa ja uimaan mennäkseen olisi pitänyt ensin kahlata lahojen lautojen ja vesikasvien seassa... Uusi laiturinpätkä rakennettiin ponttoonien varaan, ja siihen asennetuilta tikkailta oli kiva pulahtaa raikkaaseen veteen.

Uutta laituria oli tullut katselemaan myös komea ritariperhosen toukka.

Ritariperhonen toukkavaiheessaan.

Kesäinen päivä metsätilalla.

Tämä päivä kului hikisissä mutta tyytyväisissä tunnelmissa kesäisen paahteisella metsätilalla. Polttopuiden pilkkomisen, pensaikon raivaamisen, laiturilankkujen&ponttoonien kuskaamisen, niittämisen ja perunoiden keittämisen välissä oli nautinto istahtaa viileän torpan kuistille ja ihastella oman tilan muotoutumista mieleiseksi. 

Niitimme entisen navetan kivijalan esiin grillauspaikaksi.

Ilta-aurinko oli paljon leppeämpi ja sai vanhat tutut liskoystävät hakeutumaan lämpimille hirsille. Tänään ei elämän ja kuoleman draamaa puuttunut, kun vierekkäin olivat todennäköisesti tiine lisko ja paikoilleen jähmettynyt ruumis. Kuolleen liskon väritys oli upea smaragdinvihreä, ja ehdin ottaa siitä monet kuvat ennenkuin anoppi huomasi sen olevan siirtynyt autuaammille hyönteistenmetsästysmaille.

Torppa illan valossa.

Sisiliskon elämää.

Tänään käytin taas suorastaan hävettävän pitkät tovit pelkästään sisiliskojen tuijottamiseen, vaikka metsätilalla olisi valtavat määrät hyödyllisempiäkin ajankäytön kohteita... Nämä veijarit vaan ovat jotenkin niin kiehtovia otuksia, ja niitä on paljon! Liikun niiden läheisyydessä mahdollisimman sulavasti yrittäen välttää äkkinäisiä liikkeitä tai ääniä. En halua, että ne säikähtävät ja pudottavat takiani elintärkeän talvivarastonsa -- hännän. Myös sisiliskot ovat persoonia. Alla esiintyvä kaveri on erityisen utelias, ja kiipesi vapaaehtoisesti kädelle lämmittelemään.

Sisiliskoyksilöt oppii pian erottamaan niiden erilaisten väritysten ja kuvioiden perusteella. Lisäksi hännät ovat useilta jossain vaiheessa katkenneet ja eri vaiheessa kasvua. Kuvan kauniskuvioinen yksilö oli tänään luomassa nahkaansa. Se ei välittänyt läsnäolostani, vaan antoi jopa auttaa riisumistöissään! Pidin sormella nahkaa kiveä vasten, kun lisko käveli rauhallisesti eteenpäin kiskoen itseään irti pieneksi käyneestä asustaan.

Musta alusta + pyöreä terä = kuumaisema

Mehiläisvahamaalauksen aloittelijana olen käyttänyt valkoisia alustoja töilleni, koska värilliset ovat mielestäni haastavampia. Musta alusta soveltuu kuitenkin erityisen hyvin yömaisemien tekoon. Lisäksi lämpökynään (engl. Stylus) kiinnitettävä pyöreä terä on kuin tehty täyden kuun maalaamiseen. Tämä "Kuu meren yllä" on tehty työstämällä sinisen ja vaalean sävyjä pitkin vedoin raudan avulla. Lopuksi kuu on lisätty kastamalla pyöreä terä valkoiseen väriin ja printtaamalla tarttunut väri yötaivaalle.

Perinteinen maisema mehiläisvahalla.

Maisema äidin synttärikorttiin. Tällä kertaa käytin rohkeammin värejä etuosan kasvillisuuteen. Olen todennut, että värien käyttöä ei kannata arastella tai liikaa suunnitella. Tyydyttävin lopputulos seuraa yleensä melkolailla summittain valittujen värien käytöstä. Etuosan vihreä syntyi keltaisen ja sinisen sekoittuessa, ja on luonnollisempi sävyltään kuin omistamani valmiit vihreät.

Oksia mehiläisvahalla.

Viimeisin innostukseni mehiläisvahamaalauksessa on ollut oksat ja puut. Olen alkanut pikkuhiljaa löytää oikeaa tekniikkaa rungon, juurien ja oksiston tekemiseen.

Tämä "koivikko" syntyi täysin vahingossa raudan kanssa leikkiessä. Nuoret taipuneet koivut lienevät syntyisin raudan reunakaarteesta. Kuvan alareunassa näkyy myös puro :)

Metsäpalo?

Alla vielä pari abstraktia kuvaa sekä maisema, jonka tein ystävien hääonnittelukorttia varten.

Ensimmäinen päivä omalla metsätilalla osa3: Luonto

Pihapiirissä riittää kitkettävää ja niitettävää, mutta se pitää tehdä maltilla, jos haluaa säilyttää luonnon häkellyttävän monimuotoisuuden. Kasvi- ja hyönteislajeista moni jäi meikäläiseltä toistaiseksi nimeämättä, mutta sisiliskon sentään tunnistin! :)

Loistokultasiipi. (Siivet todellakin olivat kuin
sulassa kullassa dipatut!)

Kaivo omenapuun varjossa.

Kuusia pihan reunalla.

Mr. or Mrs. Sisilisko.

Ensimmäinen päivä omalla metsätilalla osa2: Rantasauna, pihasauna ja pihavarasto.

Pihapiiristä on lammen rannalle noin 300 metrin matka. Rannalla on sauna ja lammessa voi uida, joskin laituri pitää päivittää ennen sitä.. Lammen takana kohoaa 20 metriin yltävä kalliojyrkänne. Kaupan kylkiäisiksi saimme moitteettoman jollan, katiskan ja verkon :)

Näkymää lammelle.

Pihapiiristä löytyy myös sauna.

Torpan vieressä on varastorakennus, josta löytyy mm. polttopuita ja huussi.

Ensimmäinen päivä omalla metsätilalla osa1: Aitta ja torppa

Tänään teimme mieheni kanssa kaupat metsätilasta lähellä Mikkeliä. Tuntui upealta päästä tutustumaan omiin tiluksiin. Suurimman ensivaikutuksen teki mahtava niittymäinen luonto, joka pursusi erilaisia kukka- ja perhoslajeja!

Pihapiirin aitta on rakennettu vuonna 1999 ja siinä on kaksi makuuhuonetta.

Itse torppa on sata vuotta vanha, mutta pidetty hyvässä kunnossa ja huokuu ihanaa tunnelmaa!