Keskikesän luontohavaintoja

Tämän juhannuksen ärsyttävin laji (tai itse asiassa heimo) on helppo nimetä: hyttyset. Verenimijöillä oli bileistä parhaimmat, mistä todistaa selästäni löytyvät noin 201 kutiavaa puremajälkeä :). Entä mikä olisi harvinaisin havainto?

Juhannusaattoiltana nuotion ääressä istuessamme vilisti silmän nurkassa jokin pieni nisäkäs. Se luikahti pikimmiten kiven koloon, mutta ehdin saada sen verran tuntomerkkejä mieleen, että kyseessä oli joko koivuhiiri (Sicista betulina) tai peltohiiri (Apodemus agrarius). Kumpaakaan en ole aiemmin tavannut, ja mahdollisesti tämä oli once-in-a-lifetime -havainto.

Linnuista harmaasiepolla ja peukaloisella oli pesintä selkeästi käynnissä. Myös pyrstötiaisia saimme ihailla, kun ne hyppivät oksistossa.

Harmaasieppo.

Harmaasiepon poikaset

Peukaloisen pesä

Pyrstötiainen.

Entäpä sitten hyönteisten maailma? Ekstraliikuntaa tuli perinteisesti perhosten perässä hyppiessä. Seuraavien kuvien lajit sain napattua kameran muistiin:

Haapaperhonen (Limenitis populi)

Pihlajaperhonen?

Ruutumittari (Chiasmia Clathrata)

Onneksi jotkin kuvauskohteet ovat aina helppoja! Turhauttavien jahtaushetkien jälkeen voipi asettua kauniin kukinnon äärelle, ja nappaista kuvan kasvista. Onnistuu aina (paitsi tuulisella säällä..).

Vuohenputki.

Harakankelloa.

Ruusuruoho.